Catinaccion massiivi Dolomiiteissa Italiassa on täynnä uskomattomia paikkoja, joissa leuka loksahtaa auki heti, kun astut ulos autosta. Lukášin kanssa rakastamme näitä italialaisia vuoria ja palaamme tänne säännöllisesti, mutta silti osa ikonisista kohteista odottaa vielä tarkempaa tutustumista. Alue Catinaccio / Rosengarten ja Vajolet Towers on juuri sellainen tapaus.
Tähän asti olemme ihailleet näitä majesteettisia huippuja vain kaukaa ajaessamme kuuluisan Lago di Carezzan ohi, mutta koska ne houkuttelevat meitä niin kovasti, teimme oikein perusteellisen taustatyön seuraavaa matkaamme varten. Ja koska tämä on ehdoton klassikko, jota kukaan vuorten ja valokuvauksen ystävä ei saisi jättää väliin, päätin koota kaikki nämä huolellisesti kerätyt tiedot ja vinkit tähän oppaaseen.
Tulla tänne ilman valmistautumista on vähän kuin saapua parhaaseen ravintolaan ilman varausta. Teknisesti se on mahdollista, mutta turhan stressaavaa. Siksi kirjoitin sinulle ylös kaiken, mitä sain selville: mistä lähteä liikkeelle, missä yöpyä ja miten pääset noiden legendaaristen tornien luo. Varaudu siihen, että näillä kallioilla on yksi taianomainen ominaisuus, jonka takia tänne saapuu ihmisiä ympäri maailmaa. ☺️
Yhteenveto niille, joilla ei ole aikaa lukea koko artikkelia
Jos olet juuri pakkaamassa reppua ja tarvitset vain tärkeimmät tiedot tiivistetysti, tässä ovat pääkohdat, jotka sinun kannattaa tietää ennen matkaa Catinaccion massiiviin:
- Kaksi nimeä samalle paikalle: Italiaksi Catinaccio, saksaksi Rosengarten (Ruusutarha). Kyseessä on sama massiivi, joka sijaitsee Val di Fassan ja Bolzanon välissä.
- Taianomainen enrosadira: Kalliot ovat kuuluisia siitä, että ne värjäytyvät auringonlaskun aikaan uskomattoman kylläisen vaaleanpunaisiksi jopa punaisiksi.
- Vajolet Towers: Koko alueen tunnetuin kalliomuodostelma. Kolme terävää tornia, jotka näyttävät toisesta maailmasta.
- Kolme päälähtöpistettä: Carezzan sola (Paolina-hissi), pikkukaupunki Vigo di Fassa (Catinaccio-hissi) ja kylä Tires al Catinaccio.
- Paras aika vierailulle: Vaellukseen kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Elokuussa varaudu valtaviin ihmismääriin.
- Dronekielto: Koko kansallispuistossa on tiukka dronelentokielto, ja rikkomisesta voi seurata jopa 3000 euron sakko.
Mikä Catinaccio / Rosengarten oikeastaan on?
Dolomiitit ovat valtavat ja ne jakautuvat moneen pienempään ryhmään, joista Catinaccio kuuluu kaikkein kauneimpiin. Siitä kertoo myös sen merkitseminen Unescon maailmanperintöluetteloon. Tämä kalkkikivimassiivi muodostaa luonnollisen rajan italiankielisen Val di Fassan laakson ja saksankielisen Etelä-Tirolin välille, joten kylteissä näkee kaiken kahteen kertaan.
Alueen suurin vetonaula on niin sanottu enrosadira. Kyseessä on optinen ilmiö, jossa auringonsäteet laskun aikaan (ja joskus myös nousun aikaan) valaisevat dolomiittikallion erityisen koostumuksen sellaisessa kulmassa, että koko vuoret hehkuvat kylläisen vaaleanpunaisina, oransseina ja lopulta jopa verenpunaisina. Juuri Catinaccion massiivissa tämä ilmiö näkyy kuulemma parhaiten koko Dolomiiteissa.
Tähän värjäytymiseen liittyy myös vanha keskiaikainen legenda kääpiöiden kuninkaasta Laurinista. Hän istutti kuulemma vuorille upean ruusutarhan (siksi saksaksi Rosengarten). Kun häneltä varastettiin rakastettu prinsessa, hän kirosi tarhan niin, ettei kukaan enää koskaan näkisi sitä päivällä eikä yöllä. Hän kuitenkin unohti hämärän, ja siksi legendan mukaan ruusut hehkuvat vain niinä muutamana hetkenä päivän ja yön välissä. Tämä on tietysti pelkkä satu, mutta kun näet sen vaaleanpunaisen hehkun omin silmin, on helppo uskoa, että siinä on jotain perää. ☺️
Milloin lähteä Catinaccion massiiviin ja miten suunnistaa
Saavuimme kerran kesäkuussa ja puolet hisseistä ei vielä toiminut lumen takia. Siitä lähtien olemme miettineet ajoituksen etukäteen, sillä Dolomiitit eivät päästä helpolla ajoituksen kanssa. Catinacciossa riittää tekemistä ympäri vuoden, mutta jokaisella kuukaudella on omat erityispiirteensä ja sudenkuoppansa, joihin kannattaa varautua.
Klassiseen kesävaellukseen ja vuoristomajoille (rifugio) nousemiseen paras ajanjakso on kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Suurin osa hisseistä ja majoista avautuu juuri kesäkuun aikana, kun lumi on sulanut korkeammilta paikoilta. Heinäkuu ja etenkin elokuu ovat sesongin huippua, mikä Italiassa tarkoittaa valtavia ihmismassoja, täysiä parkkipaikkoja ja korkeampia hintoja. Kokemuksestamme Dolomiittien tärkeimpien kohteiden parissa tiedämme, että syksy (syyskuun loppu ja lokakuu) on paljon rauhallisempaa aikaa, ja vakaan sään ansiosta se on täydellinen paratiisi valokuvaajille. Talvella alue muuttuu loistavaksi hiihtokeskukseksi, erityisesti Carezzan solan ja Vigo di Fassan ympäristössä.
Miten Catinaccioon pääsee ja lähtöpisteet
Itse huippujen alle pääseminen ei ole niin monimutkaista kuin kartalta ensisilmäyksellä voisi luulla. Kaikki riippuu siitä, mistä suunnasta saavut ja millaisen reitin olet suunnitellut. Alta löydät kolme pääsisäänkäyntiä, joista vuorille lähdetään useimmiten.
Jos tulet etelästä Trenton ja Bolzanon kautta, kaunein saapumistie kulkee Carezzan solan (Passo Costalunga) kautta. Täällä voit hyödyntää Paolina-hissiä, joka vie sinut suoraan yli 2100 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sieltä pääsee vajaassa puolessa tunnissa mukavaa polkua pitkin ikoniselle Rifugio Roda di Vael -majalle, joka on loistava lähtöpiste muille vaelluksille.
Toinen suosittu vaihtoehto on viehättävä ladinilainen pikkukaupunki Vigo di Fassa, joka sijaitsee suoraan laaksossa. Kaupungin keskustasta lähtee Catinaccio-gondolihissi, joka vie sinut Ciampedien tasangolle. Sieltä kulkee klassinen reitti kohti Vajolet Towersia. Kolmas vaihtoehto on rauhallisempi kylä Tires al Catinaccio (Tiers), josta joudut kyllä kävelemään hieman pidempään (noin 2 tuntia ensimmäisille suurille majoille), mutta samalla vältät suurimmat ihmismassat ja nautit täydellisestä rauhasta massaturismin ulkopuolella. Lukášin kanssa meillä on pitkäaikainen hyvä kokemus DiscoverCarsista, jota käytämme kaikkialla maailmassa auton vuokraamiseen — tällaisten sivulaaksojen tutkimiseen se on ehdoton välttämättömyys.
Missä majoittua ja mitä se maksaa
Oikean majoituksen valinta vaikuttaa siihen, kuinka pitkään aamulla ajat hissille ja kuinka lähellä olet parhaita enrosadira-näkymiä. Yleisesti pätee, että Val di Fassan laakso on hieman kalliimpi, mutta se tarjoaa upean italialais-ladinilaisen tunnelman ja täydelliset yhteydet koko Dolomiitteihin. Varaudu siihen, että laadukkaan kahden hengen huoneen keskihinta kesäsesongissa liikkuu 150–250 euron välillä yöltä.
Vigo di Fassa on suloinen ladinilainen pikkukaupunki, jossa illalla ihmiset istuvat ulkona ravintoloiden edessä ja kadulta kuulee kolmea kieltä yhtä aikaa. Jos haluat olla lähellä hissiä, Hotel Olympic (varaus Booking.comista) on luotettava valinta, ja niille, jotka haluavat hemmotella itseään, Ciampedie Luxury Resort. Siellä sinusta pidetään todella hyvää huolta. Jos suosit saksankielistä osaa ja haluat olla lähellä Carezzan järveä, suuntaa Nova Levanteen (Welschnofen). Täällä ehdoton klassikko on Romantik Hotel Post.
Niille, jotka etsivät täydellistä rauhaa, vanhoja kirkkoja ja niittyjä, joilla laiduntavat lehmät kulkusineen, Tires al Catinaccio on hieman syrjäinen paratiisi, josta on yksi parhaista näkymistä koko massiiviin. Ylellinen Cyprianerhof wellness-osastoineen on arvostelujen mukaan paikka, josta ei yksinkertaisesti halua lähteä pois.
Catinaccio / Rosengarten, Dolomiitit Italia: 10 vinkkiä, mitä nähdä ja tehdä
Katsotaanpa vihdoin, mitä parasta tämä vuoristoryhmä tarjoaa. Otimme selvää tietoja paikallisilta vuoristo-oppailta, luimme foorumeita ja kokosimme yhteen matkasuunnitelman siitä, mitä täällä haluaisimme nähdä. Catinaccio ei ole vain yksi näköalapaikka, vaan monimutkainen polkujen, majojen ja huippujen verkosto, jossa voi viettää vaikka kokonaisen viikon.
Kokosimme yhteen sekoituksen: asioista, jotka onnistuvat runsaan italialaisen lounaan jälkeenkin (tiedämme kyllä, mistä puhumme 😅), aina nousuihin, joilla tarvitset jo kunnon fyysistä kuntoa ja lujia hermoja.
1. Enrosadira auringonlaskun aikaan (pääsyy vierailuun)
Tämä on juuri se asia, jonka takia kaikki tänne tulevat. Auringonlasku, jolloin harmaat kalkkikiviseinämät syttyvät yhtäkkiä tyhjästä kylläisen vaaleanpunaisiksi ja oransseiksi. Se on ilmiö, joka kestää vain hetken, mutta jättää sinuun vaikutuksen koko loppuelämäksi. Paikalliset kertovat mielellään satuja kuningas Laurinista ja hänen ruusuistaan, mutta tieteellinen selitys on siinä, että dolomiitti sisältää kalsium- ja magnesiumkarbonaattia, joka reagoi juuri näin viistoihin auringonsäteisiin.
Parhaat paikat tämän ilmiön tarkkailuun ovat massiivin länsipuolella, ihanteellisesti Tiresin kylästä tai Nova Levanten ympärillä olevilta niityiltä. Monet valokuvaajat kuitenkin nousevat mieluummin varhain auringonnousuun, sillä silloin kalliot värjäytyvät hienovaraisemmin pastellisävyihin, ja lisäksi sinulla on hyvät mahdollisuudet välttää pilvet, jotka Dolomiiteissa usein iltapäivällä kerääntyvät huippujen ylle.
2. Vajolet Towers ja nousu Rifugio Vajoletille
Vajolet Towers on ehdoton ikoni paitsi Catinaccion ryhmässä, myös koko Dolomiiteissa. Nämä kolme kapeaa, uskomattoman jyrkkää kohti taivasta kohoavaa kivistä sormea näet joka toisessa alueen postikortissa. Paras tapa päästä niiden luo on klassinen vaellus, josta keskitasoinen vaeltaja selviää. Reitti alkaa yleensä hissin nousun jälkeen Vigo di Fassasta ja jatkuu vuorten sydämeen.
Matka Rifugio Vajolet -majalle, joka sijaitsee 2243 metrin korkeudessa, kestää noin 3–4 tuntia tahdistasi riippuen. Itse maja istuu kuin kotkanpesä suoraan jättimäisten kallioseinämien alla, ja se on loistava paikka lounaalle. Jo täältä on kaunis näkymä torneihin, vaikka tämä ei olekaan vielä se kaikkein kuuluisin kuvauspaikka. Sitä varten sinun on tehtävä hieman enemmän töitä, mikä johdattaa meidät seuraavaan vinkkiin.
3. Rifugio Re Alberto itse tornien alla
Jos kaukainen näkymä ei sinulle riitä ja haluat tuntea nuo valtavat tornit suoraan yläpuolellasi, sinun on jatkettava Rifugio Vajoletilta vielä ylemmäs. Polku nousee melko jyrkästi jyrkkää kivikkoa pitkin aina 2620 metrin korkeuteen, jossa sijaitsee Rifugio Re Alberto -maja (saksaksi Gartlhütte). Täällä huokuu se aito karu vuoristotunnelma.
Nousu tälle majalle vaatii jo tukevat kengät, varman askeleen ja sitä, ettei kärsi korkeanpaikankammosta, vaikka se ei vielä olekaan varustettu via ferrata -reitti. Juuri Re Alberton majalta, tai läheiseltä pieneltä järveltä, avautuu se kaikkein ikonisin näkymä Vajolet Towersiin alhaalta ylöspäin. Tämä on paikka, jossa syntyvät koko massiivin parhaat kuvat. Varaudu vain siihen, että elokuussa polulla on täällä todella ruuhkaista.
4. Rento hissimatka Catinaccio-hissillä Vigo di Fassasta
Joskus sinulla ei yksinkertaisesti ole halua kiivetä satoja korkeusmetrejä reppu selässä, tai jalkasi ovat kolmen vuoristopäivän jälkeen niin kipeät, että tuskin kävelet. Me tunnemme nämä lepopäivät oikein hyvin 😅. Juuri tällaisia päiviä varten Catinaccio-hissi on ihanteellinen. Se lähtee suoraan Vigo di Fassasta ja vie sinut muutamassa minuutissa 2000 metrin korkeuteen Ciampedien alueelle.
Jo itse matka on elämys, mutta pääasia tulee ylhäällä. Eteesi avautuu laaja ja hyvin ystävällinen tasanko, jossa on lasten leikkipaikkoja, paljon penkkejä ja ennen kaikkea vuoristomajojen terasseja, joissa voit nauttia loistavaa kahvia ja strudelia ja vain katsella vuoria. Täältä voi tehdä täysin helppoja tasaisia kävelyretkiä, jotka sopivat mainiosti rattaille tai iäkkäämmille henkilöille.
5. Klassinen vaellus Carezzan solasta Roda di Vaelille
Tämä on kaikkien oppaiden mukaan yksi koko alueen suosituimmista puolen päivän vaelluksista. Reitti alkaa Carezzan solasta (tai Lago di Carezza -järveltä, josta meillä on oma artikkelinsa), josta nouset Paolina-tuolihissillä. Yläasemalta jatkat omin jaloin kaunista näköalapolkua pitkin.
Polku kulkee kallioseinämien alla ja tarjoaa koko ajan fantastiset näkymät laaksoon ja vastapäiselle Latemar-vuorelle. Tämä on klassinen parvekepolku, joka ei nouse eikä laske kovin paljon, joten kävely on melko rentoa. Reitin päämääränä on suuri vaelluspolkujen risteys ja samanniminen maja, josta kerromme heti seuraavassa kohdassa.
6. Rifugio Roda di Vael ja panoraamanäkymät
Rifugio Roda di Vael -maja (Rotwandhütte) on täydellinen lepopaikka, jos olet lähtenyt vaellukselle Paolina-hissiltä. Se sijaitsee 2283 metrin korkeudessa ja tarjoaa yhdet parhaista 360 asteen panoraamanäkymistä koko Dolomiiteissa. Täältä näkyy paitsi naapurimassiivi Marmolada, jolle omistamme muuten valtavan oppaan, myös hyvällä näkyvyydellä aina Itävallan Alppeja myöten.
Suosittelemme nauttimaan täällä lounaan, istumaan aurinkoisella terassilla ja vain imemään korkean vuoriston tunnelmaa. Jos energiaa riittää, voit jatkaa täältä vaativammille poluille vuorten sydämeen tai tehdä kierroksen ja laskeutua takaisin laaksoon toista reittiä.
7. Nousu Cima Catinacciolle (vain kokeneille oppaan kanssa!)
Cima Catinaccio (Rosengartenspitze) on massiivin keskiosan korkein huippu, 2937 metriä merenpinnasta. Mutta huomio: tämä ei enää ole mikään turistikävely. Nousu tälle huipulle on kiipeilyelämys, joka vaatii kiipeilykokemusta, varmistusta ja mieluiten myös paikallisen vuoristo-oppaan palkkaamista, jos et kuulu kokeneisiin vuorikiipeilijöihin.
Itse nousu kulkee jyrkkiä kouruja ja ilmavia kohtia pitkin, joissa et saa tehdä virhettä. Matka ylös palkitsee rohkeimmat uskomattomalla tunteella yhden Dolomiittien mahtavimman huipun valloittamisesta ja näkymällä, joka kattaa lähes puolet Pohjois-Italiaa. Jos sinulla ei ole varusteita tai kokemusta, ihaile tätä vuorta mieluummin turvallisesti laakson majoilta. Ei ole häpeä myöntää, että jokin on yli omien voimien. 😉
8. Santner-ferrata edistyneille rautaköysien ystäville
Dolomiitit ovat via ferratojen (varustettujen kiipeilyreittien) kehto, ja Catinaccion massiivi kätkee niitä useita. Yksi tunnetuimmista ja kauneimmista on Ferrata Passo Santner (Santnerpass-Klettersteig). Se on reitti, joka johdattaa sinut henkeäsalpaavan maiseman läpi rotkoja, pystysuoria seinämiä ja vanhoja salakuljettajien polkuja pitkin aina Santnerin solalle.
Vaikeusaste B/C kuulostaa viattomalta, mutta tämä ympäristö opettaa kunnioitusta: kuura, putoavat kivet ja se tosiasia, että pelastus kestää tunteja. Kypärä, ferratasetti ja kunnon pohjalliset kengät ovat välttämättömyys, eivät suositus. Eikä tämä todellakaan ole reitti, jonne kannattaisi viedä kaveri, jolla on valjaat päällä ensimmäistä kertaa elämässään. Mutta jos tiedät, mitä teet, tämä on fantastinen seikkailu.
9. Kulttuuri ja ladinilainen keittiö Val di Fassassa
Kun vierailet Catinaccion massiivissa ja Val di Fassan laaksossa, älä missaa tärkeintä: paikallista kulttuuria. Tämä alue on nimittäin ladinien kotiseutu — kyseessä on etninen ja kielellinen vähemmistö, joka on asunut täällä jo yli kaksituhatta vuotta. Ladin on alueen kolmas virallinen kieli (italian ja saksan ohella) ja se on äärimmäisen kiinnostava romaaninen kieli, jonka juuret ovat latinassa.
Ja sitten on ruoka. Ladinit ovat kyllä pieni kansa, mutta heidän keittiönsä ruokkii sinut kunnolla. Unohda hetkeksi kevyt pizza ja kokeile perinteisiä canederli-nyyttejä (jättikokoisia juusto- tai pinaattinyyttejä liemessä tarjoiltuina), polentaa sienten ja sulaneiden juustojen kera, tai suoraan kallioiden alla vuorilaitumilla valmistettuja juustoja.
10. Kuningas Laurinin legendan jäljillä
Jos kuningas Laurinin Ruusutarhan tarina kiehtoi sinua, voit lähteä erityisille luontopoluille, jotka on omistettu tälle legendalle. Se on loistava aktiviteetti erityisesti perheille, sillä polkuja reunustavat usein infokyltit (yleensä italiaksi, saksaksi ja joskus englanniksi), jotka kertovat sadun katkelmia.
On olemassa myös noin kaksituntisia kävelyretkiä paikallisten opettajien tai oppaiden kanssa, jotka kertovat tarinan suoraan valaistujen kallioiden näkymässä. Ymmärrät, miksi paikalliset eivät puhu näistä vuorista vain retkikohteena, vaan melkein elävinä olentoina.
Rosengarten lasten ja koirien kanssa
Kun lähdet vuorille, mietit usein, onko kyseinen paikka sopiva myös perheen pienimmille jäsenille. Catinaccio onneksi ajattelee heitäkin. Nousu Paolina- tai Catinaccio-hissillä on lapsille ehdoton hitti ja he selviävät siitä täysin ongelmitta. Yläasemilta lähtee useita päällystettyjä, tasaisia reittejä, jotka jopa kolmivuotias jaksaa kävellä, ja lisäksi täällä on usein penkkejä ja leikkipaikkoja.
💡 Vinkki: Lähes kaikissa hisseissä ja busseissa vaaditaan koirille kuonokoppa (sen saa käytännössä mistä vain, myös suoraan ala-asemilta). Meitä se rehellisesti sanottuna ärsytti aika lailla — sitä vaadittiin silloinkin, kun ajoimme gondolissa ihan yksin. Kun edessä oli useampi hissi peräkkäin, jätimme mieluummin Kájan ja Babyn lepäämään leirintäalueelle.
Toisaalta pitkiä vaelluksia Vajolet Towersille tai vaativampia nousuja sorakoihin emme suosittelisi pienempien lasten kanssa lainkaan. Polut ovat siellä kivisiä, voivat olla liukkaita, ja koko päivän marssi lähinnä kyllästyttäisi lapset.
Entä jos matkustat karvakaverin kanssa? Koirat pääsevät vuorille ja Catinaccion kansallispuistoon, mutta yksi tiukka sääntö pätee: niiden on oltava jatkuvasti kytkettyinä. Liikut nimittäin suojelualueella, jossa elää murmeleita ja vuorikauriita ja monin paikoin laiduntaa lehmiä. Useimpiin hisseihin pääset koiran kanssa pientä lisämaksua vastaan tai ilmaiseksi, mutta koiralla on usein oltava kuonokoppa, joten muista se ehdottomasti.
Missä syödä
Kun kerran kiipeät jollekin vuoristomajalle (rifugio), olisi synti olla maistamatta jotain paikallisista herkuista. Lukášin kanssa emme osaa kuvitella vaellusta Dolomiiteissa ilman kunnon palkintoa lopuksi. Korkealla vuorilla sijaitsevien ravintoloiden gastronomia on usein yllättävän korkeatasoista.
Perustana on tietysti Apfelstrudel (omenastrudel), joka säilyttää täällä vahvan tirolilaisen vaikutteensa. Se on täynnä omenaa, pähkinöitä ja rusinoita, ja usein saat sen kuumalla vaniljakastikkeella. Erinomaista strudelia tekevät esimerkiksi Rifugio Vajoletin majalla, jossa syöt sen suoraan noiden majesteettisten tornien näkymässä.
Jos sinulla on vaelluksen jälkeen oikein nälkä, pysähdy Tirler Alm -majan ravintolaan ja tilaa Tirler, perinteinen täyttävä vuoristoruoka perunoiden ja kananmunan kera (alkuperäisessä versiossa myös lihan kanssa). Me otamme polentaa sienten ja sulaneiden vuoristojuustojen kera Rifugio Roda di Vaelin majalla. Äläkä unohda huuhtoa kaikkea alas vahvalla espressolla, sillä kahvilakulttuuri ulottuu — etenkin jos lähdet liikkeelle italialaisesta Vigo di Fassasta — aina vuorten huipuille.
Käytännön tiedot ja budjetti Catinaccion alueelle
Dolomiitit ovat kauniit, mutta hinnat täällä osaavat myös yllättää. Muutama luku etukäteen, ettei hintashokki iske vasta paikan päällä:
Hinnat Dolomiiteissa nousevat joka vuosi, joten on hyvä olla karkea käsitys budjetista. Meno-paluulipusta hissiin (esimerkiksi Paolina-hissiin) maksat noin 35 euroa aikuiselta. 6–16-vuotiailla lapsilla on yleensä alennuksia, alle 6-vuotiaat matkustavat useimmiten ilmaiseksi, jos he eivät istu omalla paikallaan. Majoilla varaudu pääruoan hintaan 15–22 euroa, olut tai Aperol Spritz maksaa 5–8 euroa.
HUOMIO dronekiellosta! Koko massiivi kuuluu suojeltuun luontopuistoon (Parco Naturale Sciliar-Catinaccio). Dronelento on täällä ehdottomasti kielletty, jotta villieläimiä ja muita turisteja ei häiritä. Paikalliset puiston vartijat ovat täysin joustamattomia. Jos he saavat sinut kiinni, uhkana on välitön jopa 3000 euron sakko, joten mieti, onko se yksi ilmakuva sen hermoilun ja rahan arvoinen.
Jos aiot ferratoille, muista, että laakson kylissä (Vigo di Fassa, Nova Levante) toimii loistavia urheiluvälinevuokraamoita, joista saat parilla kymmenellä eurolla vuokralle koko ferratasetin ja kypärän koko päiväksi, joten sinun ei tarvitse raahata niitä matkalaukussa kotoa Suomesta asti.
Minne muualle Dolomiiteissa
Dolomiitit ovat valtavat eikä yksi massiivi riitä — me tiedämme sen liiankin hyvin, sillä joka kerta lähdemme pois vielä pidemmän niiden paikkojen listan kanssa, joita emme ehtineet.
Suosittelemme tutustumaan suureen tukikohtaamme Cortina d’Ampezzon alueella, joka tarjoaa pääsyn aivan erityyppisten kalliohuippujen luo. Lisäksi tarjolla on monumentaalinen Marmolada-jäätikkö, Dolomiittien korkein vuori, joka on Catinaccion massiivista oikeastaan aivan kukkulan takana. Ja lopuksi et saa jättää väliin pysähdystä jo mainitulla ja uskomattoman turkoosilla Lago di Carezza -järvellä, joka sijaitsee vain muutaman minuutin ajomatkan päässä alueen hissien ala-asemista.
Käytännön vinkit ja niksit matkoillemme
Kun kysytte meiltä, miten suunnittelemme ja järjestämme matkamme Lukášin kanssa Euroopassa ja sen ulkopuolella, tässä on lista palveluista ja sovelluksista, joihin luotamme jo vuosia ja jotka ovat säästäneet meiltä kasapäin aikaa ja hermoja.
Mistä etsiä halpoja lentoja
Halpoja lentoja Italiaan (esimerkiksi Venetsiaan, Trevisoon tai Bergamoon) etsimme lähes yksinomaan Skyscannerista ja Kiwistä. Ne ovat suosikkiportaalejamme, joissa on loistavat hakumahdollisuudet ja mahdollisuus yhdistellä lentoja eri puolilta Eurooppaa. Suomesta pääset kätevimmin Italian pohjoisosaan Helsinki-Vantaalta suorilla lennoilla Venetsiaan tai vaihtoyhteyksillä esimerkiksi Frankfurtin tai Münchenin kautta.
Kun meillä on joustavat päivämäärät, käymme läpi kalenterin ja valitsemme edullisimmat lennot. Sen jälkeen tarvitsee vain pakata käsimatkatavarat ja säästetyt rahat voi käyttää suoraan aperoliin tai loistavaan italialaiseen pizzaan.
Auton vuokraus ulkomailla
Kun meidän täytyy päästä syrjäisille hisseille Dolomiiteissa, auto on välttämätön. Lukášin kanssa meillä on pitkäaikainen hyvä kokemus DiscoverCarsista, jota käytämme kaikkialla maailmassa. Heillä on valtava autovalikoima ja näet aina selvästi, mitä hintaan sisältyy ja mitä ei.
Perussääntönä on aina tutkia huolella vakuutusehdot ja ottaa auto täydellä kattavuudella. Vuoristotiet osaavat joskus kiusata sinkoilevilla kivillä, joten se muutama euro lisää mielenrauhasta on ehdottomasti sen arvoista.
Mistä varata majoitus
Booking.com on suosikkihakupalvelumme hotelleille ja huoneistoille. Pidämme helposta peruutusmahdollisuudesta ja Genius-ohjelmasta, jonka ansiosta saamme usein todella kiinnostavia alennuksia ylellisemmistä hotelleista.
Luemme mielellämme myös aiempien vieraiden arvosteluja, etenkin kun kyse on vuoristomajoista tai huoneistoista. Niiden ansiosta olemme jo useasti löytäneet uskomattomia paikkoja parhaiden isäntien kanssa, jotka olisimme muuten todennäköisesti täysin ohittaneet.
Älä unohda vakuutusta ja nettiyhteyttä
Vaikka lähtisit vain pienelle reissulle rajan taakse, vakuutus on perusasia. Meillä on toiminut loistavasti SafetyWing-vakuutus (lue arvostelu), jonka voi järjestää silloinkin, kun olet jo lähtenyt kotoa. Lyhyemmille retkille tai talvihiihtoon Italiaan valitsemme usein klassisen AXAn 50 %:n alennuksella.
➜ Ennen kuin lähdet, vilkaise matkavakuutusten vertailuamme (sis. 50 %:n alennus).
Jos Italiassa eurooppalaiset datasi eivät riitä tai teet töitä matkalla, vilkaise Holaflyn eSIM-korttien arvosteluamme, joilla ostat rajattoman datan suoraan puhelimeen ilman tarvetta etsiä paikallisia operaattoreita. Vaikka joskus offline-tila korkealla vuorilla on parasta, mitä voit tehdä.
🚗 Car rental on the roadVerified rental cars in ItalySearch with the DiscoverCars comparison engine — it compares prices from dozens of local and international rental companies, and most bookings come with free cancellation.
Compare car prices in Italy →Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Miksi Catinacciota kutsutaan myös Rosengarteniksi?
Nimi Rosengarten (Ruusutarha) juontuu saksalaisesta, tarkemmin sanottuna tirolilaisesta perinteestä ja viittaa vanhaan legendaan kääpiökuningas Laurinista. Tämä nimi alkoi yleistyä juuri kallioiden tyypillisen ruusuisen värin (enrosadira) vuoksi, johon koko massiivi värjäytyy auringonlaskun aikaan. Alue sijaitsee saksan- ja italiankielisten provinssien rajalla, minkä vuoksi molempia nimiä käytetään yleisesti.
Kuinka kauan kestää nousu Vajolet Towersille?
Riippuu lähtöpisteestäsi, mutta yleisin reitti Catinaccion yläasemalta (Vigo di Fassasta) kestää reipasta kävelyvauhtia noin 3-4 tuntia Rifugio Vajolet -tuvalle. Jos haluat jatkaa ylös Re Alberto -tuvalle, josta on ikoninen näkymä torneihin alhaalta, varaa vielä ylimääräinen vaativa tunti nousua.
Voiko Catinaccion kiipeämisen selvittää lasten kanssa?
Kyllä, tietyt alueet sopivat lapsille loistavasti. Paras vaihtoehto on nousta köysiradalla Paolina tai Catinaccio ylängön tasangoille, joissa on melko tasaisia, hoidettuja polkuja, runsaasti penkkejä ja jopa leikkipaikkoja vuoristomajoja. Vaativammat vaellukset kallioseinämille ja kivikkoisille alueille eivät kuitenkaan todellakaan sovellu pienille lapsille.
Mikä on paras paikka enrosadiran tarkkailuun?
Kallioiden vaaleanpunainen väritys auringonlaskun aikaan näkyy parhaiten masiivin länsi- ja lounaisosasta. Mainioita näköalapaikkoja ovat niityt ja pienet kylät Nova Levanten ympärillä laaksossa, Lago di Carezza -järveltä tai suoraan Tires al Catinaccion alueen majoitusliikkeiden ikkunoista, joissa kalliot hehkuvat uskomattomasti vihreän maiseman yläpuolella.
Pitääkö majatukat varata etukäteen vuoristomajoissa?
Jos suunnittelet useamman päivän vaellusta ja haluat yöpyä korkealla vuorilla (esimerkiksi Rifugio Vajoletissa tai Roda di Vaelissa) heinä-elokuun kesäsesongin aikana, varaus useita viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen on ehdottoman välttämätön. Majojen kapasiteetti on rajallinen ja niihin on valtava kysyntä ympäri maailmaa.
Voinko lennättää droonilla Vajolet Towersin yllä?
Ei, koko Sciliar-Catinaccio-luonnonpuistossa on voimassa tiukka ja ehdoton droonilentokielto villieläinten suojelun vuoksi. Paikalliset vartijat valvovat tämän säännön noudattamista tiukasti, ja sen rikkomisesta uhkaa valtava sakko, joka voi olla jopa 3000 euroa.
Mitä varustusta tarvitsen Catinaccion alueen tavallisille reiteille?
Perusreiteille majoille riittävät laadukkaat vaelluskengät tukevalla pohjalla, urheiluvaatteet, tuulitakki (sää muuttuu vuoristossa äärimmäisen nopeasti), aurinkovoide ja riittävästi vettä. Jos kuitenkin suunnittelet lähtöä varustetuille reiteille kuten Ferrata Santner, sinulla on oltava lisäksi sertifioitu via ferrata -setti, valjaat ja kiipeilykypärä.
