Ushguli Georgiassa: 12 vinkkiä, mitä nähdä ja mihin varautua

Kun lensimme Georgiaan, olimme jo yli vuoden ajan matkustaneet lakkaamatta ja olimme väsyneitä. Tuntui siltä, ettei mikään voisi enää yllättää meitä – mutta kun näin ensimmäistä kertaa kivestä rakennetut puolustustornit majesteettisten Kaukasuksen huippujen taustalla, muutin mieleni. Ushguli Georgiassa on Euroopan korkeimmalla sijaitseva pysyvästi asuttu kylä (jos lasketaan Georgia Euroopaksi), ja se on yli 2100 metrin korkeuteen kätketty aarre Svanetian syrjäisessä vuoristokolkassa.

Tämä neljän pienen kylän ryhmä, jota luonnehtivat sen tunnusomaiset puolustustornit ja joka sijaitsee mahtavan Shkharan vuoren (5068 m) juurella, on yksi koko Kaukasuksen aidoimmista paikoista. Paikka, jossa aika on pysähtynyt, jossa ihmiset elävät luonnon rytmissä ja jossa voit kokea keskiajan tunnelman sen puhtaimmassa muodossa.

Tutkitaan yhdessä tätä Georgian vuoristojen kätkettyä helmeä ja selvitetään, miksi haastava matka tänne asti kannattaa.

Yhteenveto

• Ushguli muodostuu neljästä kylästä, joissa on ainutlaatuiset kiviset puolustustornit ja jotka kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon
• Paras aika vierailulle on kesäkuusta syyskuuhun, jolloin tiet ovat ajokelpoisia
• Ushguliin pääsee maastotaksilla Mestian kaupungista (noin 2 tunnin ajo vaativassa maastossa), tai voit lähteä omalla autolla – niin me teimme, enkä sitä juuri suosittele
• Muista ottaa mukaan riittävästi käteistä, lämpimät vaatteet myös kesällä ja kunnon jalkineet
• Yövy vähintään yksi yö paikallisessa majatalossa (Gamarjoba Guest and Art House), jos haluat kokea kaiken kunnolla

Missä Ushguli sijaitsee ja mitä sinun kannattaa tietää?

Ushguli sijaitsee Georgian luoteisosassa, historiallisella alueella nimeltä Ylä-Svanetia. Kyseessä ei itse asiassa ole yksi kylä, vaan neljän pienen asutuksen ryhmä – Zhibiani, Chvibiani, Chazhashi ja Murkmeli – joissa asuu noin 70 perhettä ja yhteensä noin 200 asukasta.

Alue on kuuluisa tyypillisistä keskiaikaisista puolustustorneistaan (koshki), jotka rakennettiin 800–1200-luvuilla suojaksi hyökkääjiä vastaan. Jokaisella perheellä oli oma torninsa, joka toimi samalla turvapaikkana, viljavarastona ja hätäasuntona.

Koko Ylä-Svanetia on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon. Ja usko pois, syystäkin – puolustustornien maisema viisituhatmetristen huippujen taustalla on jotain, joka vie hengen.

Mikä tekee Ushgulista niin poikkeuksellisen? Kyse ei ole vain sen sijainnista noin 2100–2200 metrin korkeudessa (mikä tekee siitä yhden Euroopan korkeimmalla pysyvästi asutuista paikoista), vaan myös sen eristyneisyydestä. Puoli vuotta täällä on lunta, ja talvella Ushguli on kuukausiksi eristyksissä muusta maailmasta. Tämän eristyneisyyden ansiosta kylä on säilyttänyt aidon luonteensa.

Missä yöpyä ja mihin varautua

Useimmat yöpyvät Mestiassa, mutta minä suosittelen kesällä yöpymään myös Ushgulissa. Majoitus on melko vaatimatonta, mutta se on osa kokemusta. Kallista se ei toistaiseksi ole, joten miksi et yöpyisi täällä? Meille sopi Gamarjoba Guest and Art House.

Milloin on paras aika vierailla Ushgulissa

Jos haluat matkan sujuvan ongelmitta, ihanteellinen aika on kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Näinä kuukausina sää on vakainta – riittävästi aurinkoa, vähän sateita ja kaikki tiet ovat ajettavissa.

Heinä- ja elokuu ovat lämpimimpiä kuukausia, mutta myös vilkkaimpia – tähän aikaan monet ryhmät lähtevät vaellukselle ja majatalot voivat olla täynnä, joten varaa majoitus hyvissä ajoin. Syyskuu sopii paremmin niille, jotka haluavat vähemmän turisteja mutta silti hyvän sään.

Kesäkuun alku voi olla sateinen, ja vaellusreittien solissa voi vielä olla lunta. Lokakuu on arpapeliä – ensimmäinen puolisko tarjoaa usein vielä aurinkoisia päiviä, mutta lunta voi tulla ennenaikaisesti ja sulkea solat.

Marraskuusta toukokuuhun Ushguliin ei yleensä pääse – tie on suljettu lumen takia ja majatalot ovat kiinni. Ellet ole kokenut retkikuntamatkailija, älä lähde Svanetiaan talvella.

Itse suosittelen syyskuuta – luonto hehkuu kaikissa väreissä, sää on vakaa ja pääset nauttimaan Ushgulin parhaista puolista ilman turistiruuhkia.

Miten Ushguliin pääsee: matka on itsessään elämys

Matka Ushguliin on elämys jo itsessään, ja jos haluat sen sujuvan mukavasti, hyödynnä paikallisten palveluita. Useimmat lähtevät Mestiasta, joka on Svanetian keskus ja josta Ushguliin on noin 46 km itään (maanteitse).

Suoraan Ushguliin ei ole minkäänlaista julkista liikennettä – tänne ei kulje marshrutkoja eikä busseja. Vaihtoehtoja päästä sinne on useita:

Maastotaksilla Mestiasta

Tavallisin vaihtoehto on maastotaksi Mestiasta. Mestian keskusaukiolla odottaa joka aamu kuljettajia neliveto-autoineen (yleisimmin Delica-pakettiautoja). Meno-paluumatkan hinta on noin 50 GEL (noin 17 €) henkeä kohden.

Se toimii kuten jaettu taksi tai kuljetus – lähtö on noin klo 10 aamulla, kun auto täyttyy, ja Ushguliin saavutaan noin 1,5–2 tunnissa. Kuljettajat pysähtelevät matkalla näköalapaikoilla. Perillä sinulla on muutama tunti aikaa tutustua paikkaan, ja noin klo 15–16 auto palaa takaisin Mestiaan.

Jos haluat jäädä Ushguliin yöksi (mitä lämpimästi suosittelen), sovi kuljettajan kanssa suoraan yksilöllinen paluukyyti seuraavaksi päiväksi ja maksa vasta paluulla.

Yksityiskuljettaja tai kiertoajelu

Jos haluat matkan sujuvan täysin rennosti, suosittelen lähtemään retkelle GetYourGuiden kautta. Se on turvallista, mukavaa ja ennen kaikkea stressitöntä.

Jalan vuorten yli – kuuluisa vaellus Mestiasta Ushguliin

Georgian tunnetuin kaukovaellusreitti on nelipäiväinen vuoristovaellus Mestiasta Ushguliin (yhteensä noin 56 km). Matkalla ylität noin 2500–2700 metrin korkeudessa olevia solia ja kuljet maalauksellisten laaksojen läpi Kaukasuksen panoraamojen keskellä.

Klassiset päiväetapit ovat: Mestia → Zhabeshi (16 km), Zhabeshi → Adishi (12 km), Adishi → Iprari (18 km) Chkhunderin solan (2719 m) kautta ja Adishchalyn joen ylityksellä, ja lopuksi Iprari → Ushguli (12 km).

Matkalla yövytään yksinkertaisissa vuoristomajataloissa, joita on viime vuosina syntynyt jokaiseen kylään (Adishi, Iprari ym.). Vuoristovaelluksen ystäville tämä reitti on todellinen Georgian-vierailun kohokohta.

Omalla autolla

Ushguliin pääsee autolla vain kesällä ja kuivalla säällä. Niin me teimme, ja se oli aika kovaa hommaa. Enemmän kuin Euroopassa matkustamista se muistutti meitä matkoista Ugandassa. Tie Mestiasta kulkee kapeaa laaksoa pitkin Inguri-joen vartta – ensimmäiset noin 30 km ovat nyt uudelleen päällystettyjä (betoni/asfaltti), viimeiset noin 15 km ovat soraista ja kuoppaista tietä.

Ushgulia edeltävä osuus on pahin – rikkonainen pinta, kuoppia, välillä puron ylitys. Jos ei kuitenkaan ole satanut hiljattain, kokenut kuljettaja selviää siitä tavallisellakin autolla. Ehdottomasti kannattaa silti olla neliveto-auto korkealla maavaralla, jottei auto vaurioidu kivisellä tiellä.

Mestiasta Ushguliin kannattaa varata noin 2 tuntia pelkkää ajoa (50 km), ja valokuvauksen ja pysähdysten kanssa vaikka 3 tuntia.

12 vinkkiä, mitä nähdä ja tehdä Ushgulissa

Mutta katsotaanpa nyt, mitä Ushgulissa kannattaa nähdä ja tehdä.

1. Svanien puolustustornit (koshki)

Ushgulin ja koko Svanetian symboli. Kyse on korkeista kivestä rakennetuista torneista 800–1200-luvuilta, jotka toimivat linnoitettuina turvapaikkoina ja suojana hyökkääjiä vastaan. Jokaisella perheellä oli oma torninsa, jota käytettiin myös viljavarastona, karjasuojana tai hätäasuntona.

Ushgulissa on säilynyt tähän päivään asti useita kymmeniä näitä 3–5-kerroksisia torneja – tyypillisesti nelikulmaisia ja pienillä ikkunoilla varustettuja. Tornit yhdessä kivitalojen kanssa luovat ainutlaatuisen keskiaikaisen ulkoilmamuseon, jonka ansiosta Ushguli on Unescon suojeluksessa.

Maalauksellisin tässä mielessä on Chazhashin kylä, jossa tornien tiheys on suurin ja jossa perinteinen asutuksen luonne on säilynyt tähän päivään asti.

2. Lamarian kirkko (Nanatsilevi)

Zhibianin kylän yläpuolella kohoavalla kummulla seisoo valkoinen Neitsyt Marian kirkko (Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen) 800–900-luvuilta, tunnettu nimellä Lamaria. Se on Ushgulin merkittävin pyhäkkö, jota ympäröi vanha 1100-luvun hautausmaa. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäisiä seinämaalauksia ja freskoja.

Lamaria on svanien keskuudessa legendojen kietoma – esimerkiksi kerrotaan, ettei naisilla ollut lupa astua kirkkoon (kenties muinaisen uskomuksen takia). Nykyään Lamaria on vapaasti kaikkien vierailijoiden käytettävissä ja tarjoaa ikonisen näkymän – usein valokuvatun kuvan pienestä kirkosta torneineen Shkharan jäätikön edustalla.

Svaneille paikalla on hengellinen merkitys; Lamaria on svanien nimi Jumalanäidille, ja paikalliset käyvät täällä yhä pyytämässä suojelusta. Kirkon luona riippuu vanhoja kelloja, ja lähistöltä löydät myös pieniä kivikappeleita.

3. Ushgulin museot ja aarteet

Vaikka Ushguli on hyvin syrjäinen, se kätkee yllättävän arvokkaita historiallisia esineitä. Ushgulin päähistoriamuseo sijaitsee yhdessä torneista lähellä risteystä Chazhashin osassa.

Symbolista pääsymaksua (noin 3 GEL eli noin 1 €) vastaan näet kokoelman ainutlaatuisia esineitä, kuten vanhoja kulta- ja hopeakoruja, kullalla koristeltuja 900-luvun ristejä tai syyrialaisen 500-luvun kultamaljan Raamatun aiheineen. Nämä aarteet kertovat Svanetian rikkaasta historiasta; paikallisten mukaan kulta on peräisin suoraan ympäröiviltä vuorilta. Sisällä valokuvaus on kielletty, mutta elämys on sen arvoinen.

Etnografisen museon löydät läheltä Lamariaa. Oppaana toimii hyvin iäkäs nainen, joka muistaa esillä olevien esineiden alkuperäisen käytön. Näet perinteisiä svanien työkaluja, aseita, kansallispukuja ja vaikkapa vedellä toimivan käsijauhinkiven. Pääsymaksu on noin 5–10 GEL (noin 2–3 €).

4. Shkharan jäätikkö ja vaellus sinne

Vaellus Shkharan jäätikölle (noin 8 km yhteen suuntaan) on yksi kauneimmista ja samalla melko helpoista vaelluksista Svanetiassa. Polku seuraa Inguri-joen kulkua ja nousee loivasti moreenille, josta avautuu fantastinen näkymä jäätikön kielekkeelle ja Shkharan huipuille aivan yläpuolellasi.

Meno-paluumatka kestää noin 5–6 tuntia; useimmat lähtevät varhain aamulla, jolloin vuori näkyy parhaiten (iltapäivällä se peittyy usein pilviin).

5. Ratsastus

Kuka ei uskalla jalan, voi hyödyntää paikallisten tarjontaa ja vuokrata hevosen oppaineen. Muutaman tunnin ratsastuksesta jäätikölle maksat kymmeniä lareja (noin 50 GEL eli noin 17 € henkeä kohden ylöspäin, riippuen matkan pituudesta ja ryhmän koosta).

Hevoset kuuluvat erottamattomasti svanien elämään, ja Ushgulin katselu hevosen selästä on omalaatuisen taianomaista. Paikalliset hevoset ovat tottuneet vuoristomaastoon ja vievät sinut turvallisesti myös vaativampiin paikkoihin.

6. Zagaron sola (Zagari)

Toinen luonnonnähtävyys on Zagaron (Zagari) sola – korkealla sijaitseva vuoristosola 2622 metrin korkeudessa Ylä- ja Ala-Svanetian rajalla. Ushgulista sinne johtaa vanha soratie, joka kiemurtelee rinnettä ylös; vaelluksena se on noin 7–8 km (2–3 tuntia) yhteen suuntaan.

Palkintona on panoraamanäkymä Kaukasuksen pääharjanteen molemmille puolille. Tämä reitti jatkuu edelleen syrjäiselle Lentekhin seudulle, mutta vaativuutensa (jyrkät serpentiinit, kahluut) vuoksi se sopii vain kokeneille vaeltajille maastoautolla tai maastopyörillä.

7. Rakkauden torni ja Tamaran linna

Ushgulissa kävellessäsi et missään tapauksessa ohita niin kutsuttua rakkauden tornia. Tämä yksinäinen torni seisoo Mestiasta tulevan tien varrella juuri ennen Ushgulia, ja kuljettajat pysähtyvät täällä mielellään. Siihen liittyy traaginen rakkaustarina (josta torni on saanut nimensä) – se on svanien versio Romeosta ja Juliasta.

Itse Ushgulissa käy sitten Tamaran linnalla Chazhashin asutuksessa. Raunio, joka tunnetaan myös kuningatar Tamaran kesälinnana, seisoo pienellä kummulla kylän yläpuolella. Legendan mukaan täällä oleskeli 1100-luvulla todella legendaarinen kuningatar Tamara, jota svanit yhä palvovat – he jopa väittävät, että kuningatar on haudattu Svanetian saavuttamattomiin vuoriin. Linnan raunioista on kaunis näkymä koko kylälle.

8. Kävely kaikkien neljän kylän läpi

Koko Ushgulin voi kävellä läpi korkeimmalla sijaitsevasta Zhibianista alimpana olevaan Murkmeliin vain noin 30 minuutissa. Matkalla ihastelet erilaisia näkymiä torneihin, kurkistat pihoihin ja saatat kohdata jopa vapaasti laiduntavia lehmiä, vuohia tai talojen välissä käveleviä sikoja – Ushgulissa kotieläimet liikkuvat itsenäisesti ja palaavat illalla itse suojiinsa.

Suosittelen aloittamaan Zhibianista (yläosa, jossa Lamaria sijaitsee), laskeutumaan sitten alas Chvibianiin, joka on joen varrella. Sieltä jatka Chazhashiin (matalan kukkulan yli) ja lopuksi käy Murkmelissa, jossa on lisää torneja ja pieni kirkko.

9. Svanien keittiön maistelu

Vuoristoruoka on täyttävää ja yksinkertaista, perustuen maitotuotteisiin, lihaan ja perunaan. Tyypillinen ruoka, joka sinun on maistettava Ushgulissa, on kubdari – täytetty leipä maustetulla lihalla, jota pidetään svanien kansallisruokana.

Kyseessä on tuhti hapatettu leipä, joka on täytetty pilkotulla sian- tai naudanlihalla ja maustettu vuoristoyrteillä, valkosipulilla ja ennen kaikkea svanien suolalla (svanuri marili) – suolan ja aromaattisten mausteiden (mm. kumina, korianteri, sarviapila, tilli) sekoituksella. Tämän seoksen ansiosta kubdarilla on voimakas, pikantti maku ja ihana Kaukasuksen yrttien tuoksu. Leipä paistetaan perinteisesti puuhiiliuunissa, jotta taikina rapeutuu ja liha sisällä pysyy mehukkaana.

Toinen paikallinen erikoisuus on tashmijabi – juustoinen sose perunasta ja kotitekoisesta juustosta (samankaltainen kuin tunnettu georgialainen elarji). Voit maistaa myös chvishtaria (maissileipiä juustonpaloilla) tai tunnettua khachapuria (täytettyjä juustoleipiä) vuoristoversiona. Svanien suolaa käytetään täällä lähes kaikkeen, ja voit ostaa sitä myös kotiin syötäväksi matkamuistoksi.

10. Auringonlasku Ushgulin tornien yllä

Yksi maagisimmista kokemuksista, joita Ushgulissa voit saada, on auringonlaskun katselu. Kun illan säteet valaisevat Shkharan huiput ja puolustustornit heittävät pitkiä varjoja laaksoon, syntyy näkymä kuin toisesta maailmasta.

Suosittelen etsimään korotetun paikan, josta on näkymä kylälle (esimerkiksi Lamarian kirkolta tai Tamaran linnalta), ja rauhassa seuraamaan, kuinka maisema värjäytyy vähitellen oranssiin ja sitten purppuraan. Se on hetki, jolloin ymmärrät täysin, miksi vaativa matka tähän syrjäiseen maailmankolkkaan kannatti.

11. Tähtitaivaan tarkkailu

Ushgulissa ei ole juuri lainkaan valosaastetta, mikä tekee siitä ihanteellisen paikan yötaivaan tarkkailuun. Jos sinulla on onnea ja yö on selkeä, näet uskomattoman määrän tähtiä, selkeästi näkyvän Linnunradan ja ehkä joitakin planeettojakin.

Paikalliset kertovat usein, että talvikuukausina, jolloin kylä on eristyksissä maailmasta ja lumen peitossa, näkymä tähtiin lumisten vuorten yllä on vielä intensiivisempi. Se on yksi harvoista raskaan talvielämän eduista näillä syrjäisillä seuduilla.

12. Kohtaaminen paikallisten svanien ja heidän kulttuurinsa kanssa

Svanit – Svanetian alkuperäisasukkaat – ovat pieni kaukasialainen kansa, joka on vuosisatojen ajan säilyttänyt omaleimaisen kulttuurinsa, kielensä ja tapansa. He asuvat syrjäisissä laaksoissa eikä heitä ole koskaan täysin alistettu vieraiden valloittajien toimesta. Nimi Ushguli tulee kuulemma svanien sanoista “ush-ishhari guli” – “peloton sydän”, mikä kuvaa hyvin paikallisten päättäväisyyttä pysyä karuilla vuorilla.

Svanit ovat ortodoksisia kristittyjä, mutta uskoon liittyy monia alkuperäisiä piirteitä. Pitkät talvikuukaudet eristyksissä maailmasta johtivat svanien sukupolvet syvään hurskauteen – “lumisten vuorten hiljaisuudessa ei voi kuin kääntää mielensä ikuisuutta kohti”, kuten eräässä georgialaisessa reportaasissa kirjoitetaan.

Elämä Ushgulissa on yhä maalaismaista ja vaatimatonta. Paikalliset harjoittavat perinteisesti karjanhoitoa ja metsästystä, eivätkä toisin kuin useimmat georgialaiset juuri viljele viinirypäleitä tai vietä suuria viinijuhlia. Vuoristoelämä on aina ollut kovaa, ja svanit ovat tottuneet askeettiseen yksinkertaisuuteen.

Mitä tietää ennen vierailua

Katsotaanpa nyt muutamia käytännön vinkkejä.

Mobiilisignaali ja internet

Yllättäen mobiilipeitto on täällä melko hyvä – matkailijoiden mukaan joillakin operaattoreilla (Magti, Geocell) on Ushgulissa jopa LTE-signaali. Silti laatu vaihtelee eivätkä katkokset ole poissuljettuja.

Wi-Fi-verkkoja on saatavilla vain poikkeuksellisesti (ehkä yhdessä tai kahdessa majatalossa satelliitin kautta), joten älä luota Wi-Fiin, vaan hanki mieluummin datasiirto-SIM jo kaupungissa. Kätevä vaihtoehto on Holaflyn tai Yesimin eSIM, jonka voit aktivoida jo ennen matkaa.

Kunnioitus paikallisia ja heidän tapojaan kohtaan

Svanit ovat ylpeitä ihmisiä – käyttäydy kunnioittavasti heidän perinteitään kohtaan. Esimerkiksi Lamarian kirkkoon astu siististi pukeutuneena (naisille suositellaan huivia ja peitettyjä polvia, vaikka nykyään sitä ei enää tiukasti vaadita).

Torneihin ei ole soveliasta kiivetä ilman lupaa – osa niistä on yksityisiä tai huonossa kunnossa. Ihmisiä valokuvattaessa on kohteliasta pyytää lupa elein tai sanoin “photo ok?”. Monet paikalliset välttelevät mielellään kuvaamista, toiset taas yllättävät ja kutsuvat sinut vaikkapa teelle.

Opettele muutama georgian- tai svaninkielinen sana (esim. kiitos = madlobt, svaniksi hva) – murrat sillä jään.

Varo koiria

Svanetiassa kasvatetaan suuria kaukasianpaimenkoiria – Ushgulissa kohtaat niitä vapaasti juoksemassa. Yleensä ne eivät ole vaarallisia (kunhan et lähesty niitä), monesti ne päinvastoin toimivat turistien epävirallisina “oppaina” kylässä.

Silti kannattaa olla varuillaan, erityisesti kylän ulkopuolella laumojen luona, missä koirat vartioivat lampaita susilta – siinä tapauksessa vältä mieluummin suuria koiraryhmiä.

Usein kysytyt kysymykset