{"id":326232,"date":"2015-09-07T15:14:09","date_gmt":"2015-09-07T13:14:09","guid":{"rendered":"https:\/\/loudavymkrokem.cz\/romania-maaseutu-kylat\/"},"modified":"2026-07-16T09:55:56","modified_gmt":"2026-07-16T07:55:56","slug":"romania-maaseutu-kylat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/loudavymkrokem.cz\/fi\/romania-maaseutu-kylat\/","title":{"rendered":"Romania #2: Kansallisharrastus \u2013 istuminen ja tuijottaminen"},"content":{"rendered":"Silloin, matkalla Pite\u0219tist\u00e4 T\u00e2rgu Jiuun, huomasin sen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Ajoimme l\u00e4pi kylien, jotka ovat oikeastaan vain rivi taloja p\u00e4\u00e4tien varrella \u2013 ilman keskustaa, ilman toria, ilman mit\u00e4\u00e4n sellaista, mink\u00e4 perusteella kyl\u00e4n normaalisti tunnistaa. Ihmettelimme, ettei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollut lainkaan sivukatuja, kaikki asuivat aivan p\u00e4\u00e4tien varressa. Mutta pian ymm\u00e4rsimme, miksi. N\u00e4in Romanian maaseutu paljasti meille yhden hauskimmista puolistaan.\n\n
\"Koristeellinen
Portti on talon t\u00e4rkein osa. Ja penkit sen edess\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\nYksi kyl\u00e4 vaihtui navigaattorissa toiseen, mutta meist\u00e4 tuntui, ett\u00e4 ajoimme yht\u00e4 loputonta asuttua tiet\u00e4 pitkin. Ehk\u00e4 vain kahdesti p\u00e4\u00e4simme ajamaan muutaman minuutin ajan nopeammin kuin 50 km\/h. Ja juuri silloin huomasimme sen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.\n\nMiksi korjata vanhaa, kun on helpompaa rakentaa viereen uusi?<\/b>\n\nIhmiset istuivat penkill\u00e4 kauniisti koristeltujen porttiensa edess\u00e4 ja katselivat p\u00e4\u00e4tielle. Mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 portin takana kasvoi hoitamaton pusikko, jossa lojui ruostuneita haravoita, renkaita, silm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 nukkeja tai auton kasviston peitt\u00e4m\u00e4 hylky. Joskus portin takaa l\u00f6ytyi hyl\u00e4tty, romahtava talo, ja sen takaa toinen, uusi ja moderni asumus. Miksi korjata vanhaa, kun on helpompaa rakentaa heti viereen uusi? Ihmettelimme kovasti, miksei niit\u00e4k\u00e4\u00e4n uusia koskaan rakennettu valmiiksi. Ja ennen kaikkea, miksi Romaniassa on niin paljon keskener\u00e4isi\u00e4 taloja? Se on yksinkertaista: niin kauan kuin taloa ei ole rakennettu valmiiksi, kiinteist\u00f6veroa ei tarvitse maksaa.\n\nMutta eniten meit\u00e4 pelottivat ja samalla kiehtoivat ne katseet. Talojensa edess\u00e4 istuvien ihmisten katseet, jotka seurasivat meit\u00e4. \u00c4iti, is\u00e4, tyt\u00e4r, poika, mummo ja pappa. Jokainen katse k\u00e4\u00e4ntyi yht\u00e4 aikaa ohi ajavaan autoomme.\n\n \n\n \n\n
\"Romanialainen<\/a>
My\u00f6s Transilvaniassa istuttiin ja tuijotettiin.<\/figcaption><\/figure>\n\nMit\u00e4 he oikein pohtivat? Kuka on jo istuutunut ulos, kuka ei viel\u00e4, kenen ty\u00f6t ovat valmiit ja kuka on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4? Vai eiv\u00e4tk\u00f6 he pohdi mit\u00e4\u00e4n, vaan katsovat vain, ettei ohi aja jokin outo auto, joka esimerkiksi kuljettaa kahta vaaleatukkaista Keski-Euroopasta.\n\nKuten my\u00f6hemmin huomasimme, istuminen ja katseleminen on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kansallinen tapa. Istumassa on niin yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin kokonaisia perheit\u00e4, sen mukaan, montako talossa asuu. Asuminen sivukadulla olisi kuin rangaistus \u2013 silloinhan ei tiet\u00e4isi, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tiell\u00e4 tapahtuu. Siksi n\u00e4ill\u00e4 seuduilla ei ollutkaan mit\u00e4\u00e4n sivukatuja. Se, ettei talon edess\u00e4 ole paikkaa istua, on romanialaisella maaseudulla t\u00e4ydellinen onnettomuus. Romanian t\u00e4rkein kansallisharrastus on istuminen ja tuijottaminen.\n\nKaupungeissa t\u00e4m\u00e4n harrastuksen ovat jo syrj\u00e4ytt\u00e4neet kuntosalit ja kahvittelu. Mutta satumaisessa Sighi\u0219oaran kaupungissa n\u00e4imme sittenkin, kuinka er\u00e4s perhe raahasi kello viiden j\u00e4lkeen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kokoontaitettavat kalastustuolit talonsa eteen p\u00e4\u00e4tien varteen ja alkoi katsella. Mutta jotta tuntisit sen omalla ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 iholla, sinun on ment\u00e4v\u00e4 maaseudulle. Kaupungeissa se oli harvinaisuus.\n\n
\"Romanialaisen<\/a>
Joissakin kyliss\u00e4 nuo katseet saivat meid\u00e4t hieman ep\u00e4mukavaan oloon<\/figcaption><\/figure>\n\nToinen kansallinen maaseutuharrastus on porttien hoitaminen \u2013 ne ovat usein todellisia taideteoksia. N\u00e4imme, kuinka ihmiset tulivat aamulla ulos taloistaan ja hoitivat porttejaan hell\u00e4sti. Sit\u00e4kin enemm\u00e4n meit\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytti se viidakko, joka niiden takaa l\u00f6ytyi.\n\nTuristikeskus Tonttula<\/b>\n\nTunti ennen T\u00e2rgu Jiuta, kun aurinko sai kauneimman kultaisen s\u00e4vyns\u00e4, saavuimme kyl\u00e4\u00e4n. Sen nimen unohdin heti, ehk\u00e4 en edes huomannut sit\u00e4, mutta kyltti\u00e4, joka ilmoitti \u201dturistikeskuksesta\u201d, en unohtanut. Turistikeskus tarkoitti Tonttulaa. Kuin suomalaisilla tienvarsimarkkinoilla: puisia lusikoita, turkiksia ja tontuja kaikissa mahdollisissa asennoissa ja ilmeiss\u00e4 myyv\u00e4t kojut jatkuivat l\u00e4pi koko kyl\u00e4n. Kaikki t\u00e4m\u00e4 hitaasti laskeutuvan auringon kauniissa kultaisessa s\u00e4vyss\u00e4, joka tunkeutui kyl\u00e4n ylle, kun sen ymp\u00e4rill\u00e4 kaikki oli k\u00e4tkeytynyt ukkospilvien alle. Pys\u00e4hdyimme ja l\u00e4hdimme k\u00e4velylle. Naurettavan runollista \u2013 taivas repeytyi auki vain Tonttulan yll\u00e4 ja loput oli verhottu musta-violettiin salamointiin. Aurinko valaisi t\u00e4m\u00e4n kitsch-paikan kuin pyh\u00e4k\u00f6n. Sellaista jumalallista romantiikkaa tonttujen kera. Ensimm\u00e4isten sadepisaroiden my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hdimme.\n\n
\"Tonttukojuja<\/a>
Tonttula<\/figcaption><\/figure>\n\nT\u00e2rgu Jiuun saavuimme pime\u00e4n tultua. Meill\u00e4 oli Booking.comilta osoite, mutta se vei meid\u00e4t vain virastorakennuksen luo. Harhailimme pimeydess\u00e4, joka oli jo kauan sitten laskeutunut kaupungin ylle.\n\nOnneksi Luk\u00e1\u0161 oli tulostanut hotellien osoitteet my\u00f6s Googlesta, koska ne poikkesivat Booking.comin<\/a> osoitteista \u2013 mutta eip\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n osoite ollut oikea. Ennakointi ei auttanut. Tilanne n\u00e4ytti toivottomalta. Halusimme soittaa hotelliin ohjeita kysy\u00e4ksemme, mutta kun astuimme ulos, meid\u00e4t otti heti huostaansa tupakoiva romanialainen. Murtuneella englannilla ja tupakka suussa h\u00e4n kysyi, tarvitsemmeko apua.\n\n\u201dTied\u00e4tk\u00f6, miss\u00e4 on Enigma hotel?\u201d Romanialainen ny\u00f6kk\u00e4si, toisti hotellin nimen ja yritti k\u00e4sill\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, mihin suuntaan meid\u00e4n tulisi ajaa. Lopuksi h\u00e4n julisti: \u201dSee, hotel Enigma.\u201d Ja osoitti, ett\u00e4 siell\u00e4 olisi iso kyltti.\n\nEnsimm\u00e4isell\u00e4 kerralla eksyimme h\u00e4nen neuvojensa mukaan, mutta kun j\u00e4lkik\u00e4teen analysoimme, mit\u00e4 h\u00e4n oli oikein yritt\u00e4nyt sanoa, saavuimme lopulta Enigma-hotellille. Itse asiassa olimme ajaneet sen ohi jo useaan otteeseen ja ihmettelimme, ettemme olleet huomanneet sit\u00e4 aiemmin. Se oli ainoa moderni rakennus ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja viel\u00e4 t\u00e4ydellisesti valaistu.\n\n \n\n\n
\n